Sanny Cat Center

Jössen ideoimaa:

Mä olen kuulkaas keksinyt loistojutun rikastua ja täsä voi rikastua tekin, jos lähdette juttuun mukaan tarpeeks ajoissa. Mä keksin ihan huippubisneksen. Me perustetaan Valtsun ja Hertan kaa tohon papparaisen pellolle Sanny Cat Center. Se olis Euroopan suurin kissanruokakauppa ja siel käy asiakkaita ympäri maailmaa. Aatelkaas mitkä rahat siinä on tulossa, kun Suomessakin on ainaskin puolimiljoonaa kissaa ja kaikille pitää ostaa ruokaa. Siihen keskukseen vois muuttaa kaikki lähialueen eläinkaupat ja jos ne ei haluu, niin pakotetaan.

Rahotuskin on jo ihan selvä. Hämeenlinnan kaupunki anto heti rahat, kun mä lupasin ostaa HPK:lle uudet luistimet. Hertta kansainvälisesti valveutuneena kissana keksi, että on syrjintää käyttää vaan valkoihosten rahaa ja siihen voi joku ihmisoikeusaktivisti puuttua. Sit me keksittiin laittaa sambialaiseen lehteen ilmotus, että jos jollakin on joutorahaa, niin lähettää sen meille. Heti joku hienostorouva vastasi ja kysyi miten paljo me tarvitaan. Hertta taas keksi, että mitä enempi pyydetään sitä vakuuttavampia me ollaan. Me pyydettiin viiskytmilliä, mut luvattiin ottaa enemmänkin, jos madamelta liikenee. Se olikin ihan mukava nainen ja kissoja silläkin oli. Kerto, että sen ukko delas pari vuotta sitten. Se oli joku pressa ja kun se yritti kääntää valtion kassaa kassakaappi kaatu sen päälle ja henki läks. Nyt leskirouvalla on rahaa kahmalokaupalla ja sitä liikenee suomalaiskissoillekin.

Ekaks me laitetaan tohon pellolle kunnon mainos, että kaikki näkee miten rahaa löytyy. Suunniteltiin ja ideoitiin, mut Pampsun keksintö kuulosti parhaalta. Me siirretään Aulangon näkötorni tohon pellolle, niin se takuulla on ja pysyy ja saa argeologitkin vielä ihmetellä mikä toteemipaalu siinä on ollu. Tää on kuulkaas vuosikymmenenjuttu tästä puhuu koko Hämeenlinna ja vielä Janakkalakin vuositolkulla. Mitään näin huimaa ei oo ikinä ennen keksitty ja kerranki on kaikki päättäjätkin hövelisti mukana.

Valtsu vauhdissa

Mun nimi on Valtsu ja mutkin Hertta pakotti kirjoittajaksi. Mä kostan tän kyllä, taas kun se luulee nukkuvansa kaikessa rauhassa saunan lauteilla, niin mä hyppään sen niskaan. Siitä se ei tykkää yhtään, mut mitäs aina komentelee meitä.

Mä voisin kirjoitella siitä mitä mä ja iskä tehdään yhdessä. Jösse, kun on tollanen mammanpoika, niin mä taas tykkään olla iskän kanssa. Äiskä aina ihmettelee ettei hän ole koskaan nähnyt kissan kiintyneen yhteen ihmiseen noin kovasti. Mut ei sitä tarvitse ihmetellä, nää on niitä miesten juttuja, kaveria ei jätetä jne. Mä olen iskän paras kaveri se on usein sen sanonutkin ja me puuhaillaan kaikkea kivaa yhdessä.

Mä voisin olla sellainen urheilutoimittaja tässä blogissa, kun me ollaan iskän kaa Liverpool ja HPK faneja. Se Liverpool on sellanen potkupallo porukka jossain ulkomailla, iskä ja äiskä oli niitä viime syksynä paikan päällä katsomassakin. Äiskä kuulemma oli vaan katsellu muuta yleisöä eikä tiennyt varsinaisesta pelistä mitään, kyllä iskää varmaan hävetti. Olis ottanut mut mukaan, niin mä olisin mennyt kentälle mukaan ja auttanut Liverpoolin voittoon. Sit mä olisin ollu suuri sankarikissa. Mä kun olen tosi rohkee tekeen kaikenlaista enkä pelkää niin kun toi Jösse.

Äiskä ei ymmärrä urheilusta yhtikäs mitään, niin se on jäänyt vaan mun ja iskän jutuksi. Mä tykkäisin lähteä jäähallillekin, mutta kun Jösse ei halua, niin en mä viitti jättää sitä kotiin. Jösse ei kun ei tykkää muista ihmisistä, kun kotiväestä ja tietenkin Sadusta joka käy meillä siivoomassa, se on Jössen sellainen sydänystävä. Nyt mua alkaa kyllästyttää tää kirjoittaminen ja taidan pistää vähän pitkäkseni. Ei sovi oudokseltaan rehkiä liikaa voi tulla tassut kipeiksi kirjoittamisesta.