Lähettäkää meille unilääkettä

Valtsu kertoo:

Nyt on kuulkaas tosi kysymyksessä. Kaikkihan tietää, että mä olen iskän kissa ja me ollaan aina yhdessä. Mut nyt on nukkumisesta tullu ongelma, kun meidän iskällä on unettomuutta. Iskä ja äiskä ei ota makkariin nukkuun, kun Hertan ja se on ihan kamalaa. Kuulemma iskän uni katkee, kun mä nuolen sen naamaa yöllä. Kauheeta, että ihmisellä on noin huonot unenlahjat. Enhän mä edes nuole sitä, kun pari kertaa tunnissa, mut sittekin se väittää ettei pysty nukkuun. Kyl ihmisellä on kummallisia vaivoja. Olettekos koskaan kuullu kissasta jolla olis unettomuutta? Iskä ja äiskä silittelee mua monta kertaa, kun mä nukun, mut mä vaan käännän kylkee ja jatkan untani. Toi unettomuus täytyy olla jotain ihmisen hermoheikkoutta. Onhan se ihan outoo, jos on sängyssä makuuasennossa eikä siltikään nuku. Mä en edes mee makuuasentoon ellei uni tule just sillä sekunnilla.

Nyt mä ja Jösse saadaan nukkua muualla ja iskä, äiskä ja Hertta vetäytyy makkariin. Ei Jösse suostu taas nukkumaan ilman mua, kun me ollaan oltu aina yhdessä. Me ollaan jo pikkupennusta nukuttu yhdessä, niin meille tulee unettomuutta yksin nukkumisesta. Ei noista ihmisen ongelmista aina ota selvää.

Sanny Cat Center

Jössen ideoimaa:

Mä olen kuulkaas keksinyt loistojutun rikastua ja täsä voi rikastua tekin, jos lähdette juttuun mukaan tarpeeks ajoissa. Mä keksin ihan huippubisneksen. Me perustetaan Valtsun ja Hertan kaa tohon papparaisen pellolle Sanny Cat Center. Se olis Euroopan suurin kissanruokakauppa ja siel käy asiakkaita ympäri maailmaa. Aatelkaas mitkä rahat siinä on tulossa, kun Suomessakin on ainaskin puolimiljoonaa kissaa ja kaikille pitää ostaa ruokaa. Siihen keskukseen vois muuttaa kaikki lähialueen eläinkaupat ja jos ne ei haluu, niin pakotetaan.

Rahotuskin on jo ihan selvä. Hämeenlinnan kaupunki anto heti rahat, kun mä lupasin ostaa HPK:lle uudet luistimet. Hertta kansainvälisesti valveutuneena kissana keksi, että on syrjintää käyttää vaan valkoihosten rahaa ja siihen voi joku ihmisoikeusaktivisti puuttua. Sit me keksittiin laittaa sambialaiseen lehteen ilmotus, että jos jollakin on joutorahaa, niin lähettää sen meille. Heti joku hienostorouva vastasi ja kysyi miten paljo me tarvitaan. Hertta taas keksi, että mitä enempi pyydetään sitä vakuuttavampia me ollaan. Me pyydettiin viiskytmilliä, mut luvattiin ottaa enemmänkin, jos madamelta liikenee. Se olikin ihan mukava nainen ja kissoja silläkin oli. Kerto, että sen ukko delas pari vuotta sitten. Se oli joku pressa ja kun se yritti kääntää valtion kassaa kassakaappi kaatu sen päälle ja henki läks. Nyt leskirouvalla on rahaa kahmalokaupalla ja sitä liikenee suomalaiskissoillekin.

Ekaks me laitetaan tohon pellolle kunnon mainos, että kaikki näkee miten rahaa löytyy. Suunniteltiin ja ideoitiin, mut Pampsun keksintö kuulosti parhaalta. Me siirretään Aulangon näkötorni tohon pellolle, niin se takuulla on ja pysyy ja saa argeologitkin vielä ihmetellä mikä toteemipaalu siinä on ollu. Tää on kuulkaas vuosikymmenenjuttu tästä puhuu koko Hämeenlinna ja vielä Janakkalakin vuositolkulla. Mitään näin huimaa ei oo ikinä ennen keksitty ja kerranki on kaikki päättäjätkin hövelisti mukana.

Äiskän naamanvatkausputiikissa on Pimeän Kaupan tapahtuma pe 19.2

Valtsu ilmoittaa tärkeän asian:

Olettekos huomanneet, että hämppälinnassa on joku outo Pimeän Kaupan ilta tänään ja äiskäkin firma on siinä mukana. Meidän äiskällähän on siellä kaupungissa joku naamanvatkausputiikki mihin se aina tärkeenä lähtee aamuisin. Ei me tiedetä Jössen kaa siitä mitään, mutta meillähän on upea ulkomuoto omasta takaa. Hertta on ihan innoissaan äiskän hommista ja sanoo jatkavansa firmaa, kun äiskä jää eläkkeelle.

Siellä äiskän firmassa on hyvät alennukset kuulemma ja kannattaa ostaa useampikin tökötti samalla kertaa. Verkkokaupassakin on samat alennukset koko viikonlopun. Yhtä ainetta mekin kokeiltiin Jössen kaa, mut siitä nousi hirvee huuto. Sen nimi oli SkinPerfect Primer sk30 ja se on kivassa kapeassa tuubissa mikä mahtuu hyvin suuhun. Se kierikin ihan kivasti ja me leikittiin sen kanssa ja kivaa oli. Äiskä sai jonkun ihme hepulin, kun siihen tuubin oli tullut muutama hampaan reikä ja sitä ruskeaa mönjää valui lattialle. Eihän ton nyt suuri juttu luulis olevan, mut äiskä on niin outo noitten tavaroittensa, kun mitään ei sais ottaa. Naiset on ylipäätään outoja.

Menkääs käymään äiskä firmassa. Se saa palkkaa sieltä ja sillä palkkarahalla ostetaan meille ruokaa. Vähän on siis oma lehmä ojassa, heh, heh.

Katupartio Cat Soldiers

Valtsu juttelee:

Me aiotaan Jössen kaa perustaa oma katupartio, niin pakolaiskissat ei pääse meidän pihaan hyppimään. Yksikään eri värinen kissa, kuin me ei meidän kulmilla hiiviskele. Jösse oli alkuun ihan innoissaan ja me keksittiin hieno nimi Cat Soldiers. Suunniteltiin, että hankitaan hupparit ja laitetaan tuo nimi komeesti selkään ihan kuin Soldiers of Odin jätkilläkin. Sit mä muistin, että iskä sanoi tuota Oodinin porukkaa persaukisten moottoripyöräkerhoksi joilla on kerhon säännöt,mutta ei ole varaa moottoripyöriin. Ei me sellaisia haluta olla. Sit me suunniteltiin yhdessä, että Hertta kutoo meille pipot ja siihen laitetaan nimi. Me päädyttiin, että pipoon kirjoitetaan mamman mussut, kun se on meille tutumpi nimi.

Jossain vaiheessa Jösse alkoi pohtimaan, että eihän pihassa päivällä vieraat kissat liiku, kun mummukan pullukat vilistää pihassa. Vieraan uskaltaa tulla vasta pimeän aikaan ja Jösse ei halua olla pimeässä ulkona. Mäkin aloin asiaa miettimään uudestaan, kun olen niin iltauninen, että asetun iskän syliin jo kuudenmaissa nukkumaan. Onkohan se oikein järkevää hankkiutua niin rankkaan hommaan, kun tuo lepäily on niin mukavaa. Lopulta äiskä teki tenän koko jutulle. Se sano ettei meidän pojat juoksentele ulkona eikä mitään partioita tarvita. Eri väriset kissat ovat kuulemma ihan yhtä hyviä, kun mekin. Sitä nyt pitää ajatella enemmänkin miksi me edes ruvettiin hommaa suunnittelemaan. Kyllähän kissa on kissa väristä riippumatta. Me taidettiin hurahtaa noihin Odinin hienoihin huppareihin ja äiskä sanoi, että testosteroni suorastaa roiskuu, kun ollaan niin kovaa jätkää. Kyllä mä olenkin tosi kova kolli, mut Jösse on sellainen vellihousu. Mitäs mieltä lukijat on tarvitaanko meillä oma katupartio?

Meidän huushollin nykyjärjestys

Hertta kertoo:

On parempi, että selvennän hiukan millainen ruokakunta meidän taloa nykyisin asustaa. Meidän pojat sählää jatkuvasti omia juttujaan eikä ne mitään osaa selittää. Jonkin verran muutosta porukkaan on tullut, kun vanhukset Räppä ja Harmi ovat poistuneet kissojen taivaaseen. Meidän omalla kissojen hautausmaalla on nyt seitsemän hautaa ja yksi muistolaatta. Väiski eli Vänä, joka oli mummukan ja papparaisen kissa vaan katosi eikä sitä koskaan löydetty ja hänellä on muistolaatta.

Minä, Valtsu ja Jösse olemme kohta kymmenvuotiaita. Jösse ja Valtsu tuli meille puoivuotiaina Kissakoti Kattilasta ja minä olin muuttanut tänne ihan pikkupentuna muutama kuukausi ennen heitä. Minä olen syntyisin ihan kunnollisesta perheestä ja hyvistä kotioloista, mutta Jösse ja Valtsu on jotain hylättyjä kesäkissoja ja niitähän äiskä joutui paapomaan vuositolkulla, tai ainakin Jösseä. Pamela eli Pampsu on meillä silloin tällöin hoitokissana, kun se on näin alunperin sovittu. Pampsun iskä on iskän ja äiskän kaveri ja Pampsu on aina hänen matkojensa ajan meillä. Käytännössä kerran, pari vuodessa ja useita viikkoja kerralla. Pampsu on saman ikäinen, kun me muutkin ja lähtöisin myös Kissakoti Kattilasta. Minä en seurustele Pampsun kanssa eikä minulla ole mitään sanottavaa mokomalle huitukalle. Pojathan hösöttää kaikenlaista jaakaamista, piilosta ja muuta leikkejä.

Paritalomme toisessa päässä asuu äiskän vanhemmat eli mummukka ja papparainen. Heillä on kolme neljävuotiasta kissaa ja nyt se Yrjänä eli Ykä, joka on kulkukissa on ollut heidän ruuissaan viime vapusta saakka. Nuo Täply, Kultsu ja Pikkulikka eli Mantu ovat sisaruksia ja jätkät Täply ja Kultsu on tosi kookkaita äijän rohjakkeita. Mantua meidän äiskä ja iskä sanoo Pikkulikaksi, kun se on todella pieni ihan kääpiö minun sopusuhtaiseen vartalooni nähden. Ihmeteltävän rauhallisesti nuo omat kissat ovat ottaneet tuon Ykän ja antavat sen syödä samasta kupista kanssaan. Ykä on hiukan kulkuriluonne edelleen ja aiheuttaa mummukalle ja papparaiselle huolia, kun se ei tahdo olla sisällä. Meidän talon ehdoton sääntö on, että kaikki on yön ja yleensä pimeän ajan sisällä. Yleensä maalaistalossa kissat saa ulkoilla vapaasti, mutta äiskä ja iskä ei anna Jössen ja Valtsun ulkoilla, kun ulkoiluhäkissä, joka on noin parinkymmenen neliön aitaus. Hyvä onkin, kun ne on sellaisia hömelöitä  ettei niiden hösäämisestä tiedä. Voitte vaan kuvitella miten rankkaa minulla on, kun veljet ovat noin lapsellisia ja hölmöjä. Ne on ihan erimaata, kuin minä joka olen järkevä ja aikuinen. Haluaisin joskus keskustella päivän politiikasta, mutta siihen ei tämän talon väestä ole.

Meidän koti ei ole pakolaiskeskus!

Terve täsä Valtsu! Olettekos jo ihmetelleet mihin olemme joutuneet, kun emme kirjoittele enää. Katsokaas meillä on ollut sapattivapaa ja neuvoteltiin muutenkin työsopimukset uusiksi. Me siirryttiin kansainväliseen EU:n suosittelemaan työpäivään ja nyt meillä on neljän tunnin siesta puolenpäivän aikaan. Suomalaisen kansallisen tavan mukaan pekkaspäivä on joka toinen päivä ja loma-ajat samat, kuin eduskunnalla. Tuo vääntö lomista meni aika tiukoille, mut sitten AKT lupas lähtee tukilakkoon. Lastaajat lupas pistää pepun penkkiin ellei lomaa heru lisää. Nyt meillä on työehdot mallillaan, niin taas voisi hiukan kirjoitellakin.


Eniten meitä riepoo nää turvapaikanhakijat. Mitä ihmettä ne tänne tuppaa kunnon suomalaisten kissojen joukkoon. Siivellä eläjiä koko porukka sanon minä. Kesällä tuli jo eka aalto ja niille on tehty kaiken maailman kotouttamisohjelmia. Meille ilmestyi joku ihme luuseri eikä lähde kulumallakaan pois. Naisväki, äiskä ja mummukka on ihan hulluna siihen ja lässyttävät ja holhoovat, että voi pientä kissaparkaa. Ei se mikään kissaparka ole, vaan iso kollikissan turjake jolla taatusti on rikosrekisteri ja ties mitä muuta. Naiset on vaan niin helposti huijattavissa. Ne heti heltyy, kun joku alkaa jaloissa kiehnäämään ja kehräämään. Mummukka nimes sen kollin Yrjänäksi eli Ykäks ja nyt ne on papparaisen kanssa toteuttamassa kotouttamissuunnitelmaa. Niitten omat kissat Kultsu, Täply ja Pikkulikka on niin nyhveröitä, että ne antaa sen vaan olla ja syödä heidän ruokakupiltaan. Ei noista pakolaisista tiedä mitä tauteja niissä on ja miten ne naisia ahdistelevat. Onneks Hertta on niin napakka likka, että se vaan sihisee ja pihisee Ykän jutulle.

Toinen pakolaisaalto tuli eilen. Iskän kaverin Pamela eli Pampsu kissa veti taas luunsa meille. Sehän ei ole eka kerta eikä takuulla viimeinenkään. Ei se Pampsu mitään turvapaikkaa tarvitse se on ihan pelkkä elintasopakolainen. Tänne se tulee syömään meitin ruuat ja viettää lokoisia kissanpäiviä. Jos meille tulee vielä yksikin pakolaiskissa, niin me ruvetaan Jössen kanssa hakeen tietsikalta ohjeita Molotovin coctailiin. Heitetään muutama polttopullo, niin eiköhän asiat muutu. Turha sanoa, että me oltaisiin suvaitsemattomia. Kyllä tämä on ihan kissan järjenkäyttöä eihän me voida vieraita kissoja meille ottaa. Ne syö meidän ruuat, vikittelee äiskää ja mummukkaa ja vie parhaat nukkumapaikat. Sellaista peliä meillä ei suvaita ja me emme eduistamme luovu!